Pyhäaamun mietteet 3 Rakasta itseäsi

Rakastakaa toisia niinkuin itseänne, sanotaan.

Mitä se oikeastaan pitää sisällään? Rakastakaa ja kunnioittakaa toisia ihmisiä, se on helpompi ymmärtää, siinä on jonkinlainen ylhäs kaiku.

Rakasta itseäsi, se kuullostaa omahyväiseltä ja egoistiselta. Ja myös jotenkin tähän aikaan kuuluvalta. Epäsolidaariselta. Ensin on katsottava omaa etuaan. Mitä voittoa saan tästä asiasta? Tai  on saatava vartin verran kunniaa, niinkuin sanotaan selityksenä että nöyrytys-tv:n ohjelmiin on niin paljon hakijoita. Täällä Ruotsissa Idol-ohjelman hakuun on kiemurtelevat jonot tv studioiden edessä. Ja kauhistelemme kun ihmiset saavat raakoja kommentteja tuomaristolta. Ja kauhistelemme myös sitä, että eikö tuo ole koskaan kuullut totuuden sanoja, kun joku ottaa todellisia sorasointuja.

Tarkoittaako itsensä rakastaminen sitä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on?

Kyllä ja ei. On rakkaudellista nähdä itsensä sovinnollisessa valossa. Eikä se tarkoita sitä, että näkisi kaiken positiivisenä ja hyväksyttävänä. Vaan että näkee koko kuvan. Todella näkee itsensä, sekä hyvät että huonot puolet, ja yrittää korjata niitä ominaisuuksia, jotka eivät ole niin hyviä. Ei itsensä rakastaminen tarkoita, että hyväksyy kaiken. Mutta että näkee koko kuvan, ymmärtämyksellä.

Itsensä rakastaminen ei ole ollenkaan sama asia kuin itserakkaus. Itserakkaus-sanalla on negatiivinen kaiku; egoistinen, itsekäs ihminen on itserakas.

Itsensä rakastaminen tarkoittaa että antaa itselleen arvon ja kunnioittaa itseään, luottaa tunteisiinsa ja kuuntelee sisäistä ääntään. Pysähtyy ajattelemaan, ennenkuin tekee päätöksen. Ei asetu ovimatoksi, eikä myöskaään tee toisista ovimattoja. Itsensä rakastaminen tarkoittaa myös että pitää huolta itsestään ja kunnioittaa omia rajojaan.

Kun omat rajat ovat kunnossa, ihminen näkee myös toisten rajat, hyväksyy ne ja kunnioittaa niitä. 

Kun ihminen näkee itsesä rakkaudellisin katsein, näkee hän myös toiset myötäelämyksellä.

Itsensä arvostamiseen kuuluu myös tietoisuus, että meillä on aina valinta. Joka tilanteessa. Jos jätämme valitsemasta, on sekin valinta. Viktor Frankl sanoi viisaasti, että jopa aivan äärimmäisessä tilanteessa voimme valita ja silloin on kyse omasta asennoitumisestamme. Voimme lyödä tai halata, irvistää tai hymyillä. Hylätä tai hyväksyä. 

Joten: rakasta itseäsi. Se on hyvä alku.